Luokkahuoneen tulevaisuus
Nykyisten luokkahuoneiden on valmistettava oppilaita työuraa ja vielä tuntemattomia haasteita varten. Tällä sivulla on esitelty tutkimukseen perustuvia trendejä, joita kannattaa seurata, sekä resursseja, joiden avulla oppilaitoksesi voi valmistaa oppilaita tulevaan.
Kouluopetus kehittyy
Koulutus kehittyy nopeammin kuin koskaan lähihistorian aikana. Opettajat ja perheet tiedostavat entistä vahvemmin, että nykyisen opetussuunnitelman on kehityttävä vastaamaan tulevaisuuden todellisuutta. Työkalut ja teknologia eivät yksin riitä, vaan oppilaiden on kehitettävä uusia taitoja, jotta he voisivat ratkaista vaikeita ongelmia, tehdä tehokasta yhteistyötä ja ilmaista ajatuksia uusin tavoin.
Saadakseen paremman käsityksen siitä, mikä muuttuu, Google for Education ryhtyi yhdessä maailmanlaajuisen tutkija- ja analyytikkotiimin kanssa tutkimaan kouluopetuksessa tapahtuvia, näyttöön perustuvia muutoksia.
Kouluopetuksen nousevat trendit
- Tietotekninen ajattelu
"Hyvä tietojenkäsittelytieteen tai STEM-opetuksen luokka on paikka, jossa kaikki oppilaat oppivat ratkomaan ongelmia ja esittämään ratkaisuja reaalimaailman työkaluja ja strategioita käyttämällä." Chris Stephenson – tietojenkäsittelytieteen koulutusstrategiasta vastaava johtaja, Google
- Tietotekninen ajattelu
"Ehkäpä suurin tuleva muutos liittyy lisättyä todellisuutta käyttävien teknologioiden vaikutuksiin. Lisätyn todellisuuden ratkaisut mahdollistavat maailman fyysisten ja matemaattisten ilmiöiden tutkimisen käytännössä." Markus Hohenwarter ja Stephen Jull – perustaja/toimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja, GeoGebra
Keskustelu Chris Stephensonin kanssa
Tietojenkäsittelytieteen koulutusstrategiasta vastaava johtaja, Google
Miten odotat tietojenkäsittelytieteen opetuksen muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana? Mitkä ovat erot nykyiseen opetukseen verrattuna?
Tietojenkäsittelytiede on tällä hetkellä valtavassa muutoksessa ja uskon, että tämä trendi jatkuu ja todennäköisesti vielä kiihtyy. Kymmentä viime vuotta ovat leimanneet tietojenkäsittelytieteen oppimisympäristöjen huomattavat parannukset, joista hyvä esimerkki on lohkopohjaisen ohjelmoinnin lisääntyminen. Ehkäpä vieläkin tärkeämpää on ollut keskittyä siihen, että kaikki oppilaat todella saadaan mukaan, joten olemme painottaneet opetettavien asioiden lisäksi myös sitä, millä tavalla opetamme. Uskon, että tämä siirtymä entistä tutkimusvetoisempiin ja mukaansatempaaviin opetuskäytäntöihin ja ‑tapoihin parantaa jatkossakin kykyämme innostaa ja inspiroida kaikkia oppilaita. Haluaisinkin ajatella, että kymmenen vuoden kuluttua tarjoamme kaikille oppilaille sellaiset tietojenkäsittelytaidot, joita he tarvitsevat menestyäkseen maailmanlaajuisessa taloudessa.
Mistä näkee, että tietojenkäsittelytieteen ja STEM-aineiden opetus sujuu hyvin? Entä mistä näkee, että se on tehotonta?
Muiden oppiaineiden tapaan myös tietojenkäsittelytieteen ja STEM-aineiden opetus sujuu hyvin, kun luokkahuoneessa kaikki oppilaat ovat syvästi kiinnostuneita oppimaan aidosti, niin että he oppivat – lopullisesta uravalinnastaan riippumatta – ratkomaan ongelmia ja esittämään ratkaisuja reaalimaailman työkaluja ja strategioita käyttämällä. Etenkin tietojenkäsittelytieteessä ja STEM-aineissa tiedetään, että asiat eivät todellakaan suju kovin hyvin, jos yhteisön monimuotoisuus ei näy luokan oppilasjakaumassa. Näissä tilanteissa suurimman haasteen muodostavat he, jotka puuttuvat luokasta: ne oppilaat, joilla ei ole tällaisia mahdollisuuksia ja jotka eivät koe pystyvänsä menestymään näillä aloilla tulevaisuudessa.
Minkä perustavanlaatuisten asioiden on oltava kohdillaan, jotta koulujen tietojenkäsittelytieteen opetus olisi tehokasta?
Uskon, että nämä perustavanlaatuiset asiat ovat tietojenkäsittelytieteessä samoja kuin muissakin oppiaineissa. Ensisijaisesti tarvitaan hyvin koulutettuja opettajia, jotka osoittavat kiinnostuksensa oppiainetta kohtaan ja opettavat tavalla, joka vastaa kaikkien oppilaiden tarpeisiin ja innostaa heitä. Tarvitaan osallistuvia, innostuneita ja oppivia oppilaita. Lopuksi opettajan ja oppilaiden on vielä saatava käyttöönsä sellaiset välineet, jotka tukevat kyseisen oppiaineen opettamista ja oppimista.
Keskustelu Rob Houbenin kanssa
Koulunjohtaja, Agora
Miksi yhä useammat koulut keskittyvät oppilaslähtöiseen oppimiseen? Mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät hyödyt?
Kouluissa aletaan viimeinkin ymmärtää, että intohimoa ja motivaatiota ei voi syöttää oppilaisiin ulkoapäin. Tiedämme, että menestyksen avaimena ei toimi älykkyysosamäärä vaan intohimo ja motivaatio. Jos voidaan lähteä liikkeelle oppilaan kiinnostuksenkohteista, voidaan kehittää niihin liittyviä tietoja ja taitoja. Silloin oppiminen lähtee ylikierroksille ja oppilaat saavat hyvän lähtökohdan elinikäiselle oppimiselle.
Mikä on paras esimerkki oppilaslähtöisestä oppimisesta, jonka olet nähnyt käytännössä?
Meillä Agorassa oli oppilas, joka selitti meille, miten atomipommi toimii. Jotkut oppilaat korjaavat autojen moottoreita, toiset taas valmistivat digitaalisen kouluympäristömme ja perustivat oman yrityksen 16-vuotiaina. Eräs oppilaistamme opetteli korean kielen itsenäisesti ja esitteli kouluamme korealaisille vieraille. Oppilaat saattavat aloittaa projektinsa yksin, mutta lopulta saman projektin parissa voi työskennellä 15 tai jopa 30 muutakin oppilasta. On myös 13-vuotiaiden aloittamia projekteja, joista aikuiset asiantuntijat ovat matkan varrella innostuneet niin, että he osallistuvat niihin vapaaehtoisesti yhden päivän viikossa.
Minkä perustavanlaatuisten asioiden on oltava kohdillaan, jotta oppilaslähtöinen oppiminen olisi tehokasta kouluissa?
Kaikki on kiinni henkilökunnan ja opettajien ajattelutavasta. Opettajan on unohdettava kaikki, mitä hän tietää opettamisesta ja koulujen rakenteista, ja keskityttävä siihen, mitä hän tietää oppimisesta. Lähtökohdaksi on otettava oppilaan henkilökohtaiset tavoitteet ja oppimispolut. On siis lähdettävä liikkeelle siitä, mitä oppilas haluaa oppia, valmistaa tai tehdä, sekä annettava oppilaalle mahdollisuus epäonnistua matkan varrella ja oppia siitä. Opettajan täytyy hyödyntää kaikkea osaamistaan ja kysyä oikeat kysymykset, niin että hän auttaa oppilasta ajattelemaan itse eikä vain selitä asioita hänelle. Näin oppimisprosessi on oppilaiden itsensä hallinnassa. Siihen ei tarvita ennalta määrättyjä kursseja, luokkia, lukujärjestyksiä tai ikäryhmiä.
Keskustelu Anneli Rautiaisen kanssa
Kokeilukeskuksen päällikkö, Opetushallitus
Miten uskot ammatillisen kehittymisen muuttuvan seuraavien kymmenen vuoden aikana?
Tulevaisuudessa ammatillisen kehittymisen on oltava jatkuvaa ja osa jokaisen työnkuvaa. Opettajilla ja rehtoreilla tulee olla henkilökohtainen ammatillisen oppimisen suunnitelma, johon sisältyy sekä itsereflektiota että vertaisarviointia. Tulevaisuuden nopeasti muuttuvassa maailmassa kyvyistä tulee jopa tietoja tärkeämpiä. Verkko-oppiminen kehittyy. Oppiminen tapahtuu yhteisöissä, jotka voivat olla maailmanlaajuisia tai paikallisia.
Kuvaile tehokasta luokkahuoneinnovaatiota korkeintaan 10 sanalla.
Tehokas luokkahuoneinnovaatio luodaan oppilaiden voimin tai heidän kanssaan.
Minkä perustavanlaatuisten asioiden on oltava kohdillaan, jotta oppilaitokset ja opettajat voivat innovoida kouluopetusta tehokkaasti?
Koulukulttuurin täytyy kannustaa yhteistyöhön. Opettajat ja oppilaat muodostavat oppimisyhteisön, jossa oppiminen on jatkuvaa ja tietoa jaetaan. Rehtorin tehtävä on tarjota oppimisyhteisöille mahdollisuus kohtaamisiin ja yhdessä työskentelyyn.
Keskustelu tohtori Tim Bellin kanssa
Professori, Canterburyn yliopisto
Miten olet havainnut tietojenkäsittelytieteen opetuksen kehittyneen viime vuosina?
Merkittävin havaitsemani asia on se, että emme enää opeta alaa samoin kuin aina ennen, sillä haluamme tuoda alamme muidenkin ihmisten saataville kuin vain niiden, joita se on aina kiinnostanut. Samanaikaisesti tietojenkäsittelystä on tullut huomattavasti ihmiskeskeisempää. 1970- ja 1980-luvuilla yhtä tietokonetta käytti monta ihmistä, ja meidän oli vuoroteltava saadaksemme tämän rajallisen resurssin käyttöömme. Nyt yksi ihminen käyttää montaa tietokonetta ja harkitsemme tarkkaan, mitä koneita ostamme, joten hyvä käyttökokemus on tärkeää. Ihmiskeskeisten ohjelmistojen kehittäjiä arvostetaan siis entistä enemmän, ja monimuotoisuudesta tulee ensisijainen tavoite. Opetuksessa tämä on johtanut pyrkimykseen tarjota entistä laajemmalle opiskelijajoukolle mahdollisuus havaita, miten he voisivat saada jalansijan tällä alalla. Meillä on kyllä tässä suhteessa vielä paljon tehtävää!
Miten arvelet tietojenkäsittelytieteen opetuksen muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana? Mitkä ovat erot nykyiseen opetukseen verrattuna?
En osaa ennustaa tulevaisuutta, mutta siinä tulevaisuudessa, jonka itse haluaisin luoda, kaikki yhteiskunnan jäsenet kokevat, että he voivat osallistua yhä digitaalisemmaksi muuttuvan maailmamme toimintaan. Uusien keksintöjen lisäksi meidän on todennäköisesti tehtävä järkeviä valintoja sen suhteen, miten uusia teknologioita käytetään ja säännellään, olipa kyse sitten sosiaalisesta mediasta, tekoälystä tai kvanttitietokoneista. Jotta voimme tehdä hyviä päätöksiä näillä aloilla, yhteiskuntamme on oltava valistunut, ja tähän tarvitaan tietojenkäsittelytieteen opetusta.
Mistä näkee, että tietojenkäsittelytieteen ja STEM-aineiden opetus sujuu hyvin? Entä mistä näkee, että se on tehotonta?
Uskon, että kun opetus sujuu hyvin, opettajilla on varmuutta opettaa kyseisiä oppiaineita ja he ymmärtävät, miksi näitä asioita opetetaan. Kun opetus ei suju, oppilailla on epätasaiset mahdollisuudet saada hyvää opetusta. Epätasaisuus koskee sekä resursseja että opettajien itsevarmuutta ja osaamista.
Minkä perustavanlaatuisten asioiden on oltava kohdillaan, jotta koulujen tietojenkäsittelytieteen opetus olisi tehokasta?
Kouluhallinnon ja opetusalan viranomaisten vankkaa tukea tarvitaan kaikilla tasoilla, ja kaikkien asteiden opettajille on annettava mahdollisuus oppia, miten ainetta opetetaan (opettajien tulee siis oppia sekä ohjelmoimaan että opettamaan ohjelmointia). Tämä on iso haaste, ja resursseja, kuten aikaa ja rahaa, on useimmissa koulutusjärjestelmissä vaikea löytää.
Keskustelu Amanda Timbergin kanssa
Kykyjenetsintä- ja ohjelmavastaava, EMEA, Google
Miksi niin monet oppilaitokset panostavat yhä enemmän siihen, että oppilaat ovat valmiita työelämään?
Hyvän työpaikan saamisesta on tullut vuosien saatossa yhä vaikeampaa. Vuosi toisensa jälkeen monet juuri koulusta tai yliopistosta valmistuneet oppilaat ovat jääneet vaille työtä, jossa he voisivat hyödyntää tutkintoaan, joten oppilaitokset ja hallitukset ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa OFSTED arvostelee oppilaitoksia sen perusteella, miten niistä valmistuneet henkilöt sijoittuvat työelämään, jatkokoulutukseen tai harjoitteluun. Näin oppilaitokset ovat aiempaa enemmän vastuussa sen varmistamisesta, että oppilailla on selkeä polku johonkin näistä seuraavista vaiheista. Muutos johtuu siis sekä oppilaitoksille asetetusta vastuusta että huolenpitovelvollisuudesta, jota oppilaitosten opettajat kokevat oppilaiden edistymisen varmistamisesta.
Mille taidoille työnantajilla, kuten Googlella, on eniten kysyntää?
Eri työtehtäviin liittyy erilaisia vähimmäisvaatimuksia, jotka henkilön on täytettävä sopiakseen rooliin: esimerkiksi lainopilliset ja markkinointiin liittyvät tehtävät edellyttävät erilaista kokemusta. Haluan kuitenkin korostaa seuraavia taitoja ja ominaisuuksia, joita toivomme hakijoilta: älyllinen uteliaisuus, yhteistyötaidot, kyky toimia epäselvissä tilanteissa, resilienssi ja inklusiivisuus.
Miltä työelämään valmis vastavalmistunut näyttää työnantajan näkökulmasta?
Koska juuri valmistuneilla opiskelijoilla ei yleensä ole merkittävää työkokemusta, työnantajat tarkkailevat muita merkkejä, jotka parhaassa tapauksessa ennustavat hyvää menestystä kyseisessä työtehtävässä. Usein aiemmat akateemiset tai oppituntien ulkopuoliset saavutukset, kuten arvosanat, johtotehtävät tai tiimityökokemus, antavat viitteitä tästä. Haastattelun aikana rekrytoijat toivovat tapaavansa henkilön, joka osaa viestiä tehokkaasti, osoittaa sitoutumista ja suhtautuu työhön intohimoisesti.
Kuvaile "elämäntaitoja" korkeintaan 10 sanalla.
Elämään kuuluvien mahdollisuuksien ja haasteiden kohtaaminen tyylikkäästi ja lannistumatta.
Keskustelu Markus Hohenwarterin ja Stephen Jullin kanssa
Perustaja/toimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja, GeoGebra
Miten olette havainneet STEM-aineiden opetuksen kehittyneen viime vuosina?
Lyhenne ensinnäkin tunnetaan nykyään ympäri maailmaa, mikä itsessään on merkki luonnontieteiden, teknologisen suunnittelun ja matematiikan opetusohjelmien kasvavasta arvosta ja tärkeydestä. Lisäksi sanoisin, että kokonaisuuteen sisältyvät nykyään taiteet, "arts", jolloin lyhenteestä tuleekin STEAM. STEAM on luonut entistäkin enemmän mahdollisuuksia aiempaa suuremmalle joukolle opiskelijoita: niillekin, jotka eivät muuten välttämättä olisi uskoneet innostuvansa opiskelualasta, jota aiemmin pidettiin vain matematiikasta kiinnostuneiden valintana. Meidän GeoGebralla työskentelevien näkökulmasta matematiikkaa on kaikkialla – kaikilla luovilla aloilla sekä innovaatioiden ja tutkimuksen ytimessä. Ja kukapa nyt ei pitäisi uusien asioiden kokeilemisesta?
Miten arvelette STEM-aineiden opetuksen muuttuvan seuraavan vuosikymmenen aikana? Mitkä ovat erot nykyiseen opetukseen?
Luultavasti oppilaat ovat niin nyt kuin tulevaisuudessakin useimmiten tyytymättömiä siihen, että opetussisällöt eivät liity heidän arkielämäänsä. STEM-aineiden asema on jo parantumassa oppilaiden keskuudessa, vaikka syynä olisikin vain, että oppilaat käyttävät ja luovat teknologiaa kaikkialla ja vaikuttavat siihen. Oppilaitoksilla on mahdollisuus hyödyntää oppilaiden kiinnostusta ja teknistä osaamista oppimisprosessissa. Meillä GeoGebralla painopiste on STEM-aineiden opettamisessa tutkimuksen kautta, ja meille ehkäpä suurin tuleva muutos liittyy siihen, miten voimme hyödyntää lisättyä todellisuutta käyttäviä teknologioita – esimerkiksi GeoGebran 3D AR ‑sovellusta. Lisätyn todellisuuden ratkaisut mahdollistavat meitä ympäröivän maailman fyysisten ja matemaattisten ilmiöiden tutkimisen käytännössä. Kun oppilas on lukenut äidinkielen tunnilla Hyppy ajassa ‑kirjan ja voi sen jälkeen kävellä lisätyssä todellisuudessa muotoaan muuttavan tesseraktin sisään ja läpi, hän kykenee ymmärtämään teorian neljännestä ulottuvuudesta tavalla, joka ei aiemmin ole ollut mahdollinen.
Mikä on paras esimerkki tehokkaasta STEM-aineiden opetusratkaisusta, jonka olette nähneet käytännössä?
Tähän kysymykseen ei voi vastata, sillä erilaisia esimerkkejä on niin paljon, että on mahdotonta valita vain yhtä. Olisi liian helppoa vain nostaa esiin jokin esimerkki GeoGebran maailmanlaajuisesta opettaja- ja oppilasyhteisöstä. Turvaudunkin siis hyvään varavaihtoehtoon, joka ei koskaan ole tylsä, nimittäin avaruusmatkailuun – tai tässä tapauksessa puhutaan lähiavaruudesta – ja mainitsen torontolaisoppilaiden Lego Man in Space ‑projektin. Aina kun jokin STEM-oppilastyö kerää kolmisen miljoonaa katselukertaa, on varmaa, että jotakin on tehty oikein. :) Jos sama tehtävä toteutettaisiin uudelleen, mukaan lisättäisiin varmasti puhelin keräämään anturidataa, jonka avulla matkan voisi kuvata ja näyttää GeoGebralla!
Minkä perustavanlaatuisten asioiden on oltava kohdillaan, jotta koulujen STEM-opetus olisi tehokasta?
Jos pitäisi valita jokin yksittäinen tekijä, joka yhdistää kaikkia upeita luokkia ja kouluja, niin valitsisin hyvät opettajat, jotka jakavat oppimisen iloa ja intoa oppilailleen. Laadukas ja innostava STEM-opetus ei välttämättä vaadi teknologiaa. Jos koulussa kuitenkin on hyviä opettajia sekä kannustava ja innostava oppimisympäristö ja mukaan otetaan vielä paras teknologia, tilanne alkaa näyttää todella hyvältä!
Keskustelu Michael Bodekaer Jensenin kanssa
Perustaja, Labster
Miten uskot virtuaalitodellisuuden kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana? Miten se voi vaikuttaa kouluopetukseen?
Virtuaalitodellisuuslaitteet parantuvat edelleen rajusti 10 seuraavan vuoden aikana. Resoluution ja suorituskyvyn lisääntymisen ansiosta virtuaalimaailmaa ja todellisuutta on mahdotonta erottaa toisistaan, ja viiveestä päästään kokonaan eroon. Samalla virtuaalilasien hinta laskee alle 100 dollarin ja niistä tulee huomaamattomampia. Myös lisälaitteista, kuten haptisista käsineistä, tulee valtavirtaa, jolloin kokemus on vieläkin immersiivisempi. Reaaliaikaiset yhteistyöhön perustuvat VR-oppimiskokemukset käännettyinä välittömästi sadoille kielille tekevät perinteisistä luokista aivan uudenlaisia maailmanlaajuisia virtuaaliluokkia. Jos virtuaalitodellisuutta käytetään oikein, sen avulla opettajat voivat tarjota oppilaille kokemuksia, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia. Kuvittele, millaista olisi opiskella luonnontieteitä Kansainvälisellä avaruusasemalla yhdessä kaikkialta maailmasta osallistuvien oppilaiden kanssa, kutistua DNA-juosteen kokoiseksi ja käsitellä molekyylejä yhteisvoimin, tai matkustaa ajassa tutkimaan antiikin Roomaa ja kokemaan tärkeitä historiallisia tapahtumia – turvallisesti omasta luokasta käsin.
Minkä luulet olevan syynä siihen, että virtuaalitodellisuuden kaltaiset uudet teknologiat ovat saaneet niin paljon tuulta alleen ja herättäneet niin paljon kiinnostusta viime vuosina?
Vaikka virtuaalitodellisuuden konsepti ei ole erityisen uusi, viime vuosien teknologinen kehitys on mahdollistanut sellaisten VR-laitteiden tuottamisen, jotka ovat sekä edullisia että riittävän laadukkaita saadakseen aikaan miellyttävän, immersiivisen käyttökokemuksen. Vaikka parantamisen varaa on vielä runsaasti, virtuaalitodellisuus on lähellä läpimurtoaan valtavirtamarkkinoille. Syitä on kolme: 1) teknologia kehittyy jatkuvasti, 2) erityisesti virtuaalitodellisuutta varten kehitetty sisältö on entistä laadukkaampaa ja 3) tutkimukset osoittavat, että virtuaalitodellisuus on tehokas opetusväline. Viime vuonna Arizona State University alkoi ensimmäisenä maailmassa tarjota kokonaan verkossa toteutettavaa biologian tutkintoa, jossa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta. ASU:n, Googlen ja Labsterin yhteistyö on antanut etäopiskelijoille mahdollisuuden tehdä laboratoriokokeita virtuaalisesti – mikä ei aiemmin kerta kaikkiaan ollut mahdollista. Oppilaat pääsevät laboratorioon omalla ajallaan ja voivat viipyä siellä niin kauan kuin on tarpeen. Tutkinto on ollut valtaisa menestys, ja tähän mennessä se on houkutellut tuhansia opiskelijoita.
Mikä on paras esimerkki virtuaalitodellisuuden opetuskäytöstä, jonka olet nähnyt käytännössä?
Viime vuonna Arizona State University alkoi ensimmäisenä maailmassa tarjota kokonaan verkossa toteutettavaa biologian tutkintoa, jossa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta. ASU:n, Googlen ja Labsterin yhteistyö on antanut etäopiskelijoille mahdollisuuden tehdä laboratoriokokeita virtuaalisesti – mikä ei aiemmin kerta kaikkiaan ollut mahdollista. Oppilaat pääsevät laboratorioon omalla ajallaan ja voivat viipyä siellä niin kauan kuin on tarpeen. Tutkinto on ollut valtaisa menestys, ja tähän mennessä se on houkutellut tuhansia opiskelijoita.
Kuvaile virtuaalitodellisuutta korkeintaan 10 sanalla.
VR tarjoaa jokaiselle oppilaalle tasapuolisen mahdollisuuden oppia – virtuaalisesti.
Keskustelu Dan Lindquistin kanssa
Expeditions-tuotepäällikkö, Google
Miten uskot virtuaalitodellisuuden kehittyvän seuraavien kymmenen vuoden aikana? Miten se voi vaikuttaa kouluopetukseen?
Virtuaalitodellisuus on muuttunut paljon muutaman viime vuoden aikana, kun teknologia on kypsynyt ja yritykset ovat saaneet aiempaa selkeämmän kuvan siitä, millaiset sovellukset sopivat parhaiten virtuaalitodellisuusratkaisuihin. Kun virtuaalitodellisuus nousi ensimmäistä kertaa selvästi kuluttajien tietoisuuteen, sen käyttömahdollisuuksien odotettiin liittyvän etupäässä peleihin ja viihteeseen. Nykyään on kuitenkin nähtävissä siirtymä käytännönläheisempiin käyttötarkoituksiin koulutuksen ja yrityssovellusten, esimerkiksi arkkitehtuurin, alalla. Uskon, että VR-laitteiden hinnat alenevat nopeasti seuraavien vuosien aikana, mikä luo oppilaitoksille lisää mahdollisuuksia lisätä niitä teknologiavalikoimiinsa. Samalla kun hinnat laskevat, laitteiden teho lisääntyy, näyttöjen tarkkuus paranee ja suorittimista tulee entistä nopeampia. Samaan aikaan otetaan käyttöön nopeat 5G-verkot. Kaikki tämä tekee virtuaaliympäristöistä entistä runsaampia ja immersiivisempiä, mikä saa käyttäjät kokemaan entistä vahvemmin, että he todella ovat jossakin muualla. Koulutuksessa virtuaalitodellisuutta käytetään tulevaisuudessa luomaan oppilaille kokemuksia, joita tällä hetkellä on vaikeaa tai jopa mahdotonta tuottaa. Esimerkiksi Google Expeditions mahdollistaa opintoretket kaukaisiin paikkoihin ilman matkustamisen hankaluutta, ja Labsterin kaltaiset yritykset antavat opiskelijoille mahdollisuuden tehdä kattavia laboratoriotutkimuksia ilman mitään laboratoriovälineitä tai ‑tarvikkeita. Tällaisia sovelluksia kehitetään yhä enemmän, mikä tarjoaa oppilaille ja opiskelijoille paljon erilaisia kokemuksia sekä vähentää opetuksen erityisvarusteisiin tarvittavia investointeja.
Minkä luulet olevan syynä siihen, että virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kaltaiset uudet teknologiat ovat saaneet niin paljon tuulta alleen ja herättäneet niin paljon kiinnostusta viime vuosina?
Sekä virtuaalitodellisuus että lisätty todellisuus luovat uusia mahdollisuuksia innostaa oppilaat mukaan tavoilla, jotka eivät aiemmin yksinkertaisesti ole olleet mahdollisia. Oppilaat voivat tutkia hyvin todenmukaisesti simuloitua ympäristöä tai kohdetta, mikä tyydyttää heidän uteliaisuuttaan ja inspiroi heitä esittämään omaleimaisia kysymyksiä havaintojensa perusteella. Kun oppilaat ovat entistä innokkaammin mukana opetuksessa, heidän on helpompi painaa asioita mieleensä ja muistaa ne. Myös opettajat saavat tyydytystä nähdessään oppilaiden innostuksen, kun luokkaan tuodaan virtuaalitodellisuutta tai lisättyä todellisuutta, joten opettajat etsivät paljon uusia tapoja yhdistää teknologiaa opetukseensa. Kun yhä useammat opettajat löytävät parhaat tavat integroida virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus opetukseen, muiden opettajien on entistä helpompi seurata perässä.
Mistä näkee, että virtuaalitodellisuutta käytetään tehokkaasti opetuksessa? Entä mistä näkee, että sen käyttö on tehotonta?
Meistä on hienoa nähdä virtuaalitodellisuus integroituna siten, että se tuo lisää syvyyttä ja osallistumismahdollisuuksia jo ennestään hyvin suunniteltuun tuntiin. Tämä on parempi ratkaisu kuin yrittää korvata oppitunti virtuaalitodellisuudella. Virtuaalitodellisuutta onnistuneesti käyttävät opettajat johdattelevat tuntia kohti VR-kokemusta luomalla sopivan kontekstin ja antavat oppilaiden sitten tutustua kohteeseen ja syventää aiemmin oppimaansa virtuaalitodellisuuden avulla. Lisäksi suosittelemme, että opettajat pitävät oppilaiden huomion opetettavassa aiheessa VR-kokemuksen aikana. Joskus voi olla vaikeaa saada oppilaat kuuntelemaan opetusta, kun he innostuvat tutkimaan virtuaalitodellisuutta, joten kannattaa vuorotella toimintaa: oppilaat saavat tutkia kohdetta pari minuuttia, mutta sitten heidän on otettava VR-lasit pois, jotta opettaja voi esittää kysymyksiä ja innostaa oppilaita keskustelemaan kasvotusten. Näin oppilaiden on helpompi painaa kokemukseen liittyvät opetukset mieleensä, ja huomio pysyy koko ajan opeteltavassa asiassa.
Mikä on paras esimerkki virtuaalitodellisuuden opetuskäytöstä, jonka olet nähnyt käytännössä?
Vierailimme luokassa, jossa aiheena oli arkeologia ja muinaisten sivilisaatioiden tutkimus. Opettaja kertoi aluksi Mesoamerikan muinaisista sivilisaatioista ja niiden historiasta. Kun oppilaat kiinnostuivat aiheesta, opettaja päästi heidät virtuaaliretkelle Chichén Itzáan tutustumaan raunioihin itse. VR-retken jälkeen opettaja alkoi kertoa arkeologian käytännöistä ja siitä, miten arkeologit voivat päätellä asioita tutkimalla sivilisaation jälkeensä jättämiä artefakteja. Opettaja osoitti, että artefaktien ominaisuudet kertovat tutkijoille tiettyjä asioita: esimerkiksi nuolenpään löytyminen viittaa siihen, että sivilisaatiossa metsästettiin jousella. Tämän jälkeen opettaja näytti lisätyn todellisuuden avulla erilaisia mesoamerikkalaisia artefakteja ja kysyi oppilailta, mitä he voisivat oppia kyseisestä sivilisaatiosta kunkin artefaktin perusteella. Oppilaat pystyivät katselemaan objekteja kaikista kulmista ja tutkimaan niitä itse, aivan kuin ne olisi todella siirretty luokkaan. Opettaja käytti sekä lisättyä todellisuutta että virtuaalitodellisuutta upealla tavalla välittääkseen oppilaille haluamansa tiedot.
Kuvaile virtuaalitodellisuutta korkeintaan 10 sanalla.
Sitä lähemmäs teleportaatiota tai aikakonetta emme pääse.
Opetusalan kehitysnäkymiä eri maissa
Lue lisää siitä, miten opetusta ja oppimista uudistetaan eri puolilla maailmaa.
Näkökulmia eri puolilta maailmaa
Kuuntele, millaisia näkemyksiä opetusalan edelläkävijöillä ympäri maailmaa on kouluopetuksen tulevaisuudesta sekä miten koulut ja opettajat voivat heidän mielestään auttaa oppilaita valmistautumaan näihin muutoksiin.
Lisävalmiuksia Opettajien ohjekeskuksesta
Kehitä taitojasi ammatillisen kehittymisen suunnitelmien ja ohjattujen oppimispolkujen avulla. Niiden tarkoituksena on auttaa opettajia omaksumaan Google for Education ‑työkalujen käyttöstrategioita, jotta oppimiskokemuksesta tulee entistäkin antoisampi.
-
Digitaalinen vastuullisuus
Verkonkäyttötaitojen opettaminen oppilaille
Opi kohdennettujen verkkohakujen tekemiseen ja selauskokemuksen muokkaamiseen liittyvät keskeiset taidot.
-
Tietotekninen ajattelu
CS First
Opeta oppilaillesi tietojenkäsittelyä videopohjaisella opetussuunnitelmalla. Se on suunniteltu opettajille, joille tietojenkäsittelytiede ei ole entuudestaan tuttua.
-
Oppilaslähtöinen oppiminen
Auta oppilaita julkaisemaan töitään verkossa
Opeta oppilaasi luomaan ja julkaisemaan tuotoksiaan laajemmalle yleisölle verkossa digitaalisten työkalujen avulla.
-
Elämäntaidot ja työelämään valmistautuminen
Ryhmätyöskentelyn helpottaminen teknologian avulla
Opi ohjaamaan oppilaiden yhteistyötä tavalla, jolla ryhmäprojekteista saadaan mielekkäitä ja onnistuneita.
-
Yhteistyöhön kannustavat luokkahuoneet
Motivaatiota verkkopohjaisilla yhteiskäyttötyökaluilla
Anna oppilaille mahdollisuus omaehtoiseen ryhmätyöhön ja yhdessä toimimiseen Google Docsin ja Driven avulla.
-
Huoltajien ja koulujen yhteydenpito
Oppilaiden töiden jakaminen kouluyhteisölle
Esittele oppilastöitä ja anna niille kiitosta Google Sitesin avulla.
-
Pedagogisia innovaatioita
Yksilöllisempää oppimista erilaisten oppimismallien avulla
Tutustu huippuluokan strategioihin, joiden avulla voit integroida Googlen opetukseesi. Tällä kurssilla opit lukemalla, katsomalla videoita ja tekemällä tehtäviä.
Aloita
Tutustu kouluopetuksen uusiin ilmiöihin
Lue keskeisimmistä trendeistä, jotka vaikuttavat nykyiseen opetukseen ja määrittelevät tulevaisuuden oppimiskokemuksia.