Digitaalinen vastuullisuus

Digitaalinen vastuullisuus on entistä tärkeämpi osa perus- ja keskiasteen opetusta. Miten se kehittyy 10 seuraavan vuoden aikana?

Mielestäni Australian Victoriassa on nähtävissä joitakin digitaalisen vastuullisuuden avainalueita, jotka tulevat kehittymään kymmenen seuraavan vuoden aikana. On esimerkiksi ratkaisevan tärkeää, että digitaalisten teknologioiden turvallista, vastuullista ja eettistä käyttöä opetetaan osana perus- ja keskiasteen opetussisältöä. Digitaalinen teknologia ja oppiminen liittyy yhä tiiviimmin oppilaiden arkipäivään, mihin sisältyy vastuu käyttää näitä mahdollisuuksia turvallisesti ja vastuullisesti, niin että omien tekojen tai huonon käytöksen seuraukset ymmärretään.

Vaikka meillä on vielä pitkä tie kuljettavana tällä alueella, uskon, että digitaalinen vastuullisuus kehittyy niin, että erilaisista taustoista tulevat oppijat voivat luoda keskenään yhteyksiä ja kulttuurien välinen, sosiaalinen ja inklusiivinen ymmärrys lisääntyy. Tähän sisältyy ympäristön, sukupuolten välisen tasa-arvon, hyveiden ja arvojen kaltaisten aiheiden syvempi käsittely ja edistäminen sekä sen pohtiminen, miten omia yhteisöjä ja muita ihmisiä voidaan auttaa teknologian avulla.

Myös käyttömahdollisuudet ovat mielestäni tärkeä osa digitaalista vastuullisuutta 10 seuraavan vuoden aikana. Tarkoitan sitä, että kaikkien oppijoiden riippumatta sosioekonomisesta asemasta, sukupuolesta ja kyvyistä tulee voida käyttää digitaalista teknologiaa.

Kehitysmaissa 10 seuraavan vuoden aikana näen tämän mahdollisuutena tukea syrjäytettyjä lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa eivätkä voi käydä koulua. Heidät voidaan tavoittaa ja heidän opintiellään olevia esteitä poistaa joko käyttämällä samaa opetusohjelmaa (eli tarjoamalla sota-alueiden lapsille mahdollisuus suorittaa kansainvälinen tai heidän oman valtionsa perus- ja keskiasteen koulutus teknologian avulla) tai keskittymällä tiettyihin heidän tilanteessaan tärkeisiin aiheisiin, kuten rauhankasvatukseen, psykososiaaliseen tukeen sekä veteen ja hygieniaan, joilla on enemmän merkitystä humanitaarisen kriisin alueilla ja kehitysmaiden olosuhteissa.

Mistä näkee, että digitaalista vastuullisuutta opetetaan kouluissa tehokkaasti? Entä mistä näkee, että opetus on tehotonta?

Digitaalisen vastuullisuuden tehokkaaseen opettamiseen liittyy mielestäni se, että opettajat ovat saaneet koulutusta ja ovat tietoisia digitaalisesta vastuullisuudesta, johon sisältyy myös digitaalisten teknologioiden eettinen käyttö turvallisesti ja vastuullisesti. Lisäksi opettajien täytyy varmistaa, että huonolla käytöksellä on seurauksia.

Uskon vakaasti, että tehokas digitaalinen vastuullisuus tarkoittaa inklusiivisuutta, jolloin yksikään lapsi tai nuori ei jää ulkopuolelle rodun, sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen tai sosioekonomisen aseman vuoksi. Digitaalisen vastuullisuuden opetuksen tulee heijastella tai sisältää joko opetussuunnitelmaan kirjoitettuna tai opetussuunnitelman toteutuksessa arvojen ja hyveiden oppimista, eli etiikkaa, elämäntaitoja, ystävällisyyttä ja rauhankasvatusta oppituntien aikana sekä teknologian hyödyntämistä oman yhteisön ja ihmisten auttamisessa. Digitaaliseen kansalaisuuteen ja vastuullisuuteen kasvattaminen auttaa oppilaita myös ajattelemaan muitakin kuin itseään ja ymmärtämään, että heillä on vastuita muita kohtaan ja he voivat tehdä yhteisöstään entistä paremman.

Kuvaile digitaalista kansalaisuutta korkeintaan 10 sanalla.

Yhteyden muodostaminen globaalien kansalaisten välille eettisen teknologian avulla.